Sivusto ei tue käyttämääsi selainta. Suosittelemme selaimen päivittämistä uudempaan versioon.
Toiminta eri ikäluokissa 

4.1 TOIMINTA ERI IKÄLUOKISSA

Leijona-kiekkokoulu - E ikäluokissa seuran toiminnan avainsanoja ovat: kaikille, hauska ja kehittävä harrastus, onnistumisen elämyksiä, fyysisten ja psyykkisten ominaisuuksien kehittäminen herkkyyskaudet huomioiden, pelin perusasioiden opettaminen ja sosiaalisen kasvun ohjaaminen.

C – A – junioreiden etusijalla on pelaajan edun mukaan, että hän pelaa kykyjensä, tavoitteidensa ja innokkuutensa edellyttämässä joukkueessa. Toiminnan lähtökohtia ovat lisäksi yhdessä oleminen ja sosiaalinen verkosto sekä terveiden elämäntapojen edistäminen.

4.1.1 LEIJONA-KIEKKOKOULU

Kaikki halukkaat lapset otetaan mukaan toimintaan. Toiminta tapahtuu SJLn lapsivaliokunnan uusien suositusten mukaisesti niin taloudellisesti kuin toiminnallisesti. I

4.1.2 JOUKKUEET F - E -junioreissa

F-E -junioreiden ikäluokissa muodostetaan vuosittain niin monta joukkuetta, kun seuralla on olosuhteiden puolesta mahdollisuus tarjota. Uusia pelaajia otetaan mukaan, mikäli joukkueissa on tilaa. Koska pelaajien väliset kaveruussuhteet ovat tärkeä tekijä lasten nauttiessa harrastuksestaan, ne pyritään ottamaan huomioon joukkueita muodostettaessa. Harjoituksissa ja peleissä pelaajat voidaan jakaa tason mukaisiin ryhmiin, jolloin jokainen pääsee pelaamaan omalla tasollaan, harrastaminen on mieluisampaa ja kehittävämpää.

4.1.3 JOUKKUEET D – A -junioreissa

D2 ikäluokasta alkaen siirrytään SJL:n länsirannikon alueella tasosarjoihin tai  C-A ikäluokissa SJL:n valtakunnallisiin sarjoihin. Tasoero eri sarjatasolla pelaavien joukkueiden välillä voi olla huomattava. Kiekko-67:n joukkueet D – A ikäluokkiin muodostetaan vuosittaisten pelaajien määrän ja taitotason mukaan kuin mihin seuralla on olosuhteidensa puolesta mahdollisuus. Tavoitteena on löytää jokaiselle pelaajalle mielekäs harjoittelu- ja pelaamisympäristö, joka tukee pelaajan tavoitteita sekä tarjoaa onnistumisia ja haasteita. Seura edellyttää yhteistyötä eri joukkueiden kuin myös eri ikäluokkien välillä parhaan mahdollisen kehityksen aikaansaamiseksi.

Tapauksissa, joissa pelaaja siirtyy oman ikäluokan joukkueesta toiseen (esim. AAA >  A/AA), asia sovitaan aina erikseen pelaajan ja molempien joukkueiden vastuuvalmentajien kanssa. Sekä nuoremmissa ikäluokissa huomioidaan myös vanhempien näkemys. Jos edellä mainitut eivät pääse yhteisymmärrykseen, vastuuvalmentajien näkemys on viime kädessä ratkaiseva asia. Pelaajasiirrot eivät saa hankaloittaa kummankaan joukkueen toimintaa. Jos edellä mainitut eivät pääse yhteis- ymmärrykseen, pelaajat pelaavat omassa tasojoukkueessaan. Joka tarkoittaa, että pelaaja pelaa siinä joukkueessa missä on aloittanut kauden. Mikäli ylemmässä tasojoukkueessa toimiminen osoittautuu liian haasteelliseksi, pelaajalle järjestetään mahdollisuus siirtyä takaisin omaan joukkueeseen.

Valmentajat pyrkivät antamaan pelaajille mahdollisuuksien mukaan kirjallista palautetta.

4.1.4 AIKUISJOUKKUEET

Aikuisjoukkueita perustetaan niin monta mihin seuralla on olosuhteidensa puolesta mahdollisuus. Aikuisjoukkueet toimivat taloudellisesti erillisenä organisaationaan harrastekiekosta kilpakiekkoon.

 

Pelaaminen eri ikäluokissa

4.2 PELAAMINEN MUUSSA KUIN OMASSA IKÄLUOKASSA

Perusperiaate on, että pelaajat harjoittelevat ja pelaavat ensisijaisesti omassa ikäluokassa. Pelaaja voi pelata vuotta nuorempien mukana SJL:n yli-ikäisyyssäännön mukaisesti.

F-D junioreissa nuorempi pelaaja voi pelata vanhemmassa ikäluokassa (SJL:n sääntöjen rajoissa), mikäli tähän on painava perusteltu syy, esim. perhe, asuinpaikka, kaverit ja ryhmän koko. Asiassa voidaan huomioida myös pelaajan henkilökohtaiseen kehittymiseen liittyvä perustelu tai vanhemman ikäluokan pelillinen vahvistaminen.

Tällaisissa tapauksissa, joissa pelaaja siirtyy seuran joukkueesta toiseen, asia sovitaan aina erikseen pelaajan ja molempien joukkueiden vastuuvalmentajien kanssa. Sekä nuoremmissa ikäluokissa huomioidaan myös vanhempien näkemys. Jos edellä mainitut eivät pääse yhteisymmärrykseen, tilanteesta päättää valmennuspäällikkö.

Pelaajasiirrot eivät saa hankaloittaa kummankaan joukkueen toimintaa.

Mikäli vanhemmassa ikäluokassa toimiminen osoittautuu liian haasteelliseksi, pelaajalle järjestetään mahdollisuus siirtyä takaisin omaan ikäluokkaansa.

 

Poissaolot

4.3 POISSAOLOISTA ILMOITTAMINEN

Pelaajan tai jonkun muun hänen puolestaan tulee ilmoittaa poissaoloistaan joukkueen tapahtumasta niin pian kuin se on tiedossa. Joukkueet sopivat omissa säännöissään tarkemmin, miten ilmoittaminen tapahtuu. Seura edellyttää aktiivista osallistumista seuran toimintaan!

Pelaajaa ei saa rangaista harjoittelu-, pelikiellolla tai jollakin muulla vastaavanlaisella sanktiolla, jos hän on ilmoittanut poissaoloistaan sovitulla tavalla. Pitkäaikaiset poissaolot ja niiden seuraamukset sovitaan aina tapauskohtaisesti pelaajan ja vastuuvalmentajan kanssa, sekä nuoremmissa ikäluokissa myös vanhempien näkemys otetaan huomioon.

 

Pelaajavärväys

4.4 PELAAJAN VÄRVÄÄMINEN

Pelaajan värvääminen toisesta seuran joukkueesta on kielletty.

Seura edellyttää sen sijaan C1-A –juniorijoukkueiden valmentajilta yhteistyötä esim. lahjakkaiden pelaajien harjoitusmahdollisuuksien tehostamiseksi.

Pelaajan värvääminen myös muista alueen jääkiekkoseuroista on kaikilta seuran toimihenkilöiltä kielletty.

 

Valmennus

4.5 VALMENNUS JA OHJAUS

Seura osoittaa valmennuspäällikön esityksestä vastuuvalmentajan joukkueisiin kaudeksi kerrallaan, sekä tekee kirjalliset valmentajasopimuksne. Joukkueet vastaavat heidän kustannuksistaan.

E ikäluokasta eteenpäin valmentajia pyritään kierrättämään seuran sisällä kahden vuoden välein, jotta valmentajien oma motivaatio säilyy ja lapset ja nuoret oppivat tuntemaan erilaisia ohjaus- ja kasvatustapoja. Seura pyrkii järjestämään kaikille saman ikäryhmän joukkueille yhtä tasokkaat valmentajat ja ohjaajat.

Ohjaajat ja valmentajat suunnittelevat joukkueensa toiminnan päälinjat ja sitoutuvat auttamaan joukkueisiin mukaan otettuja pelaajia kehittymään tasapuolisesti.

LEIJONA-KIEKKOKOULU joukkueessa (F jun) ohjaaminen (ja valmentaminen) on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen innokkuutensa, toiveidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. Ohjauksessa otetaan huomioon lapsen ja nuoren tarpeet sekä etu.
Kiekossa toimitaan lasten ehdoilla, jolloin jokainen mukana oleva pääsee kokemaan onnistumisen elämyksiä.

D- ja vanhemmissa junioreissa valmentaminen on parhaimmillaan yksittäisen pelaajan auttamista kehittymään hänen tavoitteidensa ja kykyjensä edellyttämällä tavalla. Jääkiekkoilullisena tavoitteena on kehittää mahdollisimman monipuolisia ja taitavia pelaajia, jotka nauttivat jääkiekon harjoittelemisesta ja pelaamisesta sarjatasosta riippumatta.

 

Harjoittelu

4.6 HARJOITTELU

Harjoittelusta vastuuvalmentaja ja joukkueenjohtaja tekevät kauden alussa kausisuunnitelman. Siinä selvitetään toiminnan yleinen päämäärä, toiminnan tavoitteet, harjoittelun jaksotus, harjoituskertamäärät, harjoituspelit, turnaukset ja muut tapahtumat. Kausi- ja taloussuunnitelmat esitetään joukkuekokouksen hyväksyttäväksi.

Jääkausi alkaa LEIJONA-KIEKKOKOULULAISILLA (F ja nuoremmat) syyskuussa ja muilla ikäluokilla yleensä koulujen alettua elokuussa. LEIJONA-KIEKKOKOULULAISILLA kausi päättyy maaliskuun puolessa välissä ja muilla ikäluokilla aikaisintaan huhtikuun alussa.

Ikäluokkakohtaiset jää- ja muut harjoitusmäärät määräytyvät kulloinkin seuralla olevien vuorojen mukaisesti, joka noudattaa SJL:n suosituksia. Joukkueella voi jäävuorojen lisäksi olla viikoittainen salivuoro monipuolisuuden kehittämiseksi, jonka anominen hoidetaan seuran toimesta.

C-, B- ja A-junioreiden tapahtumamäärät sovitaan erikseen joukkueen tason, tavoitteiden ja harjoitushalukkuuden mukaan. Jäävuorojen määrä määräytyy pääpiirteissään kunnallisen jääjaon pisteytyksen mukaan. Pelaajien koulu-, opiskelu-, työ- yms. syyt tulee ottaa huomioon määriä mietittäessä.

 

Peluuttaminen

4.7 PELAAMINEN JA PELUUTTAMINEN

Kiekko-67 suosittelee kaikissa ikäluokissa mahdollisuuksien mukaan kolmella kentällisellä pelaamista. Sairaiden ja loukkaantuneiden pelaajien peluuttaminen on ehdottomasti kielletty.
Pelaajia jotka eivät pelaa (esim. lepovuoro), ei voida edellyttää vasten tahtoaan seuraamaan ottelua paikan päällä.

4.7.1 Leijonaliiga , G-F –juniorit

Pelit pelataan SJL:n Leijonaliigasääntöjen mukaisesti puolella kentällä ja leijonaliigamaaleilla. Kaikille lapsille annetaan tasapuolisesti peliaikaa niin harjoitus- kuin sarjaotteluissa. Myös pelaajien kauden aikana pelaamien otteluiden määrä on oltava mahdollisimman tasainen. Lisäksi kaikkia pelipaikkoja kierrätetään tasapuolisesti kenttäpelaajilla. Kaikkien halukkaiden on myös saatava kokeilla maalivahdin paikkaa.

4.7.2 E – C2 -juniorit

Peleissä noudatetaan SJL:n juniorisääntöjä ja pelaajia pyritään peluuttamaan koko pelikauden puitteissa tasapuolisesti joukkueen yhteisten pelisääntöjen rajoissa. Omassa tasoryhmässä peliajan jäädessä vähäiseksi pelaajalle tarjotaan mahdollisuutta pelata otteluita alemmassa tasoryhmässä. Näin myös pelaajien kauden aikana pelaamien otteluiden määrä pyritään luomaan mahdollisimman tasaiseksi. Tasapuolisuutta voidaan järjestää myös kierrättämällä lepääviä pelaajia.

 

4.7.3 C1 - A –juniorit

C1-A –junioreissa valmentajat päättävät peluuttamisesta. Peliajan saamisen edellytyksenä on aktiivisen harjoituksiin osallistumisen lisäksi yleisesti hyväksyttyjen käyttäytymis- että joukkueen sääntöjen noudattaminen. Seura pyrkii joukkueen tason mahdollistamaan mahdollisimman korkeaan alueellisen tai kansallisen tason kilpailuun.

Jos joukkueessa on pelaajia yli tarvittavan määrän, valmennus päättää joukkueeseen otettavat pelaajat.

 

Ottelut ja turnaukset

4.8 OTTELUT JA TURNAUKSET

Seura ilmoittaa ja osallistuu joukkueillaan Suomen Jääkiekkoliiton (SJL) ja jääkiekkoliiton Länsirannikon alueen näille ikäluokille tarkoitettuun sarjatoimintaan ja noudattaa jääkiekkoliiton sääntöjä, määräyksiä ja suosituksia. Tavoitteena on ilmoittaa joukkueet niiden pelaajien taitotasoa parhaiten vastaaville sarjatasoille, jolloin ottelut ovat tasaisia ja pelaajia kehittäviä.

Seura ei aseta menestymistavoitteita joukkueilleen, vaan antaa valmentajille / ohjaajille mahdollisuuden keskittyä pelaajien henkilökohtaisten taitojen kehittämiseen.

Joukkueet voivat osallistua ylialueellisiin harjoitussarjoihin, turnauksiin ja pelata harjoitusotteluita joukkueen hyväksyttyjen toiminta- ja taloussuunnitelmien puitteissa, huomioiden alueen, liiton ja seuran säännöt ja ohjeet.

Turnauksissa tulee huomioida seuran alueen ja liiton antamat ohjeet. Seuralta joukkue joutuu anomaan luvan seuraavissa tapauksissa:

· Turnaus on ulkomailla (tarvitaan myös kv-ottelulupa liitosta sekä seuran hallituksen lupa. Seura anoo kv-otteluluvan)

· Joukkue järjestää itse turnauksen (anottava lupa myös alueelta, anotaan seuran toimesta)
    * jos turnaukseen osallistuu ulkomaalaisia joukkueita tarvitaan myös kv-ottelulupa
      (seura anoo kv-luvan)

 

Rangaistukset

4.9 PELAAJAN RANKAISEMINEN

Joukkueena harjoittelu ja pelaaminen vaatii kurinalaista ja yhtenäistä toimintaa. Aiheettomat poissaolot ja häiritsevä käyttäytyminen haittaavat asianomaisen omaa kehittymistä sekä koko joukkueen toimintaa.

Ensisijaisena rangaistusmuotona on valmentajan puhuttelu harjoitusten aikana. Jos on välttämätöntä, valmentaja voi sulkea pelaajan määräajaksi joukkueen toiminnan ulkopuolelle. Joukkueeseen mukaan otettua pelaajaa ei saa erottaa joukkueesta muista kuin erityisen painavista, hyvien tapojen vastaiseen käytökseen liittyvistä syistä. Erottamisesta päättää aina seuran hallitus. Tähän kohtaan ja kaikkeen joukkueiden toimintaan liittyvät erimielisyydet ja epäselvyydet ratkoo viime kädessä seuran ongelmanratkaisuelin.

 

Jäänjako

4.10 JÄÄVUOROT JA NIIDEN HALLINTA

Kiekko-67 on muiden turkulaisten seurojen kanssa yhteistyössä Turun Kaupungin ja Turun Nuorisokiekon kanssa, jotka jakavat keskitetysti jääaikaa Turun kaupungin alueella olevista halleista. Junioreilta ilmaisen kunnallisen jään lisäksi Kiekko-67 ostaa jäätä yksityisistä halleista.

Kiekko-67:ssä on Jäänjakaja, joka jakaa seuran saamat jäät eri ikäluokille Turun Nuorisokiekko ry:n ja seurojen hyväksymän jääpisteytyksen mukaisesti. Pyrimme jakamaan joukkueille vakiovuoroja, jotta perheet ja pelaajat voisivat suunnitella viikko-ohjelmaansa etukäteen.

Joukkue on vastuussa saamistaan jäävuoroista. Mikäli joukkue ei käytä saamaansa jäävuoroa, on asia ilmoitettava välittömästi. Jäänjakaja tarjoaa vapautuvaa jäävuoroa ensin seuran omille joukkueille.
Jos vapautuvalle jäävuorolle ei löydy käyttäjää seuran sisältä ja vuoroon on alle 4 vrk:ta, joukkuelle tulee maksettavaski Turun Kaupungilla kulloinkin voimassa oleva jäävuoron käyttämättäjättämis sakko.

Kiekko-67 harjoittelee Turun ja sen lähikuntien jäähalleissa. Impivaaran  jäähalli toimii Kiekko-67:n kotihallina, josta pyritään saamaan mahdollisimman paljon jäätä seuran käyttöön.